keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Väsytystaktiikka

Miksi aina tulee kova kiire tehdä päätöksiä? Loppukiri otetaan hinnalla millä hyvänsä. Neuvottelijat yrittävät repiä viisauksia väsyneistä aivoistaan. Eikö olisi parempi mennä välillä kotiin lepäämään. Pään saisi pois ylikierroksilta vaikka kävelemällä/juoksemalla pitkän lenkin. Jos löytäisi metsän, niin sinne voisi eksyä hetkeksi tarpomaan. Kuuma-kylmä (entisajan hullujen hoito) on myös tehokas stressin hoitomuoto. Saunomista ja kylmää vettää siis väsyneelle koneistolle. Sen jälkeen uni maittaisi.  Aamulla aivot olisivat työkunnossa.

Mutta eihän näin voi toimia. Ennen ei levätä ennenkuin päätöksiä on tehty. Laadusta ei ole niin väliä, sillä suurin osa asioista koskee vähävaraisempia. Nyt siis istutaan ja neuvotellaan vaikka maailman tappiin asti. Mennään väsytystaktiikalla. Katsotaan kuka väsähtää ensin ja antaa periksi.

Väsyneenä ihminen on kuin humalassa. Ennen vanhaan neuvoteltiin saunassa. Saunajuomaa kului ilmeisesti runsaasti. Nykyisin ei kehdata tätä metodia käyttää tai sitten päättäjät eivät ole viinamäen henkilöitä. Mutta perinteitä halutaan silti kunnioittaa edes jotenkin. Nyt haetaan humalatilaa väsymyksestä. Siksi päätöksiä tehdään väsyneinä. Se on osoitus kunnioituksesta. Kunnioitetaan vanhaa perinnettä sekä edesmenneitä päättäjiä.