keskiviikko 26. elokuuta 2015

Elämää putkessa


 Elämä on persiistä, etkö sä nää. Ontossa putkessa ompi mun pää. Sieltä mä putkinäköisesti maailmaa tiiraan ja ihmettelen miks mulla viiraa.

 Putkesta pois tulla vois, jos vain tilanne toinen ois. Muuttuuko tilanne tai minä koskaan. Hukunko lopulta pelkuruuden roskaan.

maanantai 24. elokuuta 2015

Hilma valvoo sua



Hilma (nimi muutettu) seisoo nurkan takana ja katsoo sua silmiin: Oot sä ollut tuhma tänään, et sä pääse pilviin.

torstai 20. elokuuta 2015

Asiattomat älköön vaivautuko


Boheemieläjien suosituin elämänohje: Asialliset hommat hoidetaan, mutta muuten ollaan kuin Ellun kanat.

Hei siis sinä, jolla on kanailuvaihde päällä tai jolla ei ole mitään asiaa. Katso merkkiä ja kelloa. Oletko oikeassa paikassa oikeaan aikaan? Jos olet väärässä paikassa väärään aikaan, mikä neuvoksi.

Yritä vaihtaa paikkaa. Jos paikan vaihtaminen ei yrittämällä onnistu, sinun tulee muuttaa toimintaasi. Lopeta siis oleskelu ja tee jotain, mutta ei kanahommia. Ja hanki itsellesi elämä...eikun asiaa.


torstai 13. elokuuta 2015

Metsästä kuuluu huhuilua



Elän aikoja jolloin kiertelen ja kaartelen luonnossa. Suuni on sinipunainen (ei sydänoireista). Katseeni on kiiluva ja harhaileva. Käteni noudattaa sinipunaista linjaa ja varjelee samalla tiukassa syleilyssä astiaa.

Ulkopuolisen silmin toimintani näyttää oudolta (kiltisti ilmaistuna) haahuilulta ja paikallaan kökkimiseltä. Sitä se varmaan onkin, mutta samalla superfoodit löytävät tiensä ohjatusti astiaan ja suuhun.

Minulla on vaikeuksia keskeyttää tai lopettaa toimintaani, sillä marjat huhuilevat kutsuvasti: "Meitä on täällä paljon. Tule ja kerää talteen". En malttanut edes ottaa kuvia mustikoista ja vadelmista, sillä miksi kuvata kun voi kerätä.

Mitä sanoit? Ei voi olla totta. Eivätkö muut kuule marjojen huhuilua? Siksikö marjoja on niin paljon? Sillä minähän en mitään harhoja kuule, vai kuulenko...No mitä väliä. Tule sinäkin rohkeasti metsään. Ei täällä tule oudoksi. Minä olin jo tällainen ennen metsän kutsua.

Luonto on nyt täynnä ilmaista superfoodia!



                                          Mörön ruokaa

sunnuntai 9. elokuuta 2015

Maisema muuttuu puolestasi


Katsomme toisiamme, maisema ja minä. Yleensä olemme hyvät ystävät, tänään vähän väsyneitä toisiimme.
Tai minä ilmaisen kyllästymiseni ja sanon katsoneeni sinut puhki.
Sinun pitäisi muuttua, mutta minä haluan olla sama vanha paskiainen.
Vaihda maisemaa, sanot sinä (ehkä loukkaantuneena) ja samaa virttä veisaavat nuo muut, jotka ovat luotuja kulkemaan.
Onko lähteminen joku ratkaisu?, huokaisen minä väsyneenä.
Miksi minä lähtisin ja sinä jäisit?
Sinä huomaat, että alahuuleni vapisee jo hieman. En ole edes lähtenyt ja jo nyt on ikävä.
Miten mielipuolista.
Odota hetki, katso taivaalle edes kaksi minuuttia, sanot sinä vahva ystäväni.
Maisema auttaa minua huomaamaan, että mikään ei ole pysyvää, muutosta tapahtuu koko ajan. Halusit sitä tai et.
Sinun ei tarvitse liikkua, maisema vaihtuu, sinun tarvitsee vain todella katsoa.
Avaa silmäsi ja katso!





tiistai 4. elokuuta 2015

Ei tarvitse itse osata voidakseen opastaa muita

Koen olevani useassa asiassa osaamaton. Hortoilen usein ummikkona pimeydessä. Luulen menevänä (elämässä) eteenpäin, mutta huomaan jumittavani paikoillani, sillä olen yhä lähtöruudussa. Monet asiat menevät ylitse/ohitse/alitse ymmärrykseni. Onko sinulla samoja pulmia? Älä vaivu synkkyyteen rakas kohtalotoveri! Olen löytänyt tien pimeydestä valoon. Se on kirjaviisaus. Lue pari opusta, opettele niiden tiedon sanoma mahdollisimman tarkasti. Ei tarvitse testata tiedon toimivuutta käytännössä, pelkkä teoriatoimivuus riittää. Asenne kohdilleen ja mars muita opettamaan.

Päivän opetus: Olet pätevin neuvomaan muita silloin, kun et itse osaa.