keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Karu ystäväkirja



Muistatko lapsuuden ystäväkirjat? Nykyisin myös aikuiset täyttelevät niitä into piukassa, kunhan värityskirjoiltaan ehtivät.  On se vaan ikävää, kun  aikuiset varastaa lapsilta kivoja juttuja.

 Vaikka onhan se mukavaa, kun voi vastailla kevyisiin kysymyksiin itsestä.

 Se on vähän niin kuin haastattelu, voi kuvitella olevansa julkkis.

Lempiväri. Lempiruoka. Lempijuoma. Lempisolisti. Lempibasisti. Lempi sitä ja tätä.

Entä jos kysymykset olisivat karumpia:

Onko sinua kiusattu? Miksi sinua kiusataan? Miltä tuntuu olla kiusattu?

Oletko kiusannut? Miksi kiusaat? Miltä tuntuu olla kiusaaja?

Millainen on hyvä ystävä? Oletko sinä hyvä ystävä?

Millainen on luotettava ihminen? Oletko sinä luotettava? Kuinka monesti luottamuksesi on petetty? Kuinka monesti olet pettänyt luottamuksen?

Oletko tossun alla? Jos olet, niin tiedätkö, että se on henkistä väkivaltaa häneltä, jonka tossun alla olet? Onko joku tossusi alla? Jos on,niin tiedätkö, että harjoitat henkistä väkivaltaa?

Kuuluuko tuttaviisi kusipäitä? Oletko itse kusipää? Mitä tarkoittaa kusipäisyys?

Oletko rakastanut? Onko sinua rakastettu? Voiko rakastaa montaa ihmistä yhtä paljon? Onko sinulla yksi kumppani (suhde) vai useampi?

Mitä on pettäminen suhteessa? Onko sinua petetty? Oletko itse pettänyt?  Miltä tuntuu pettää tai tulla petetyksi?

Oletko ennakkoluuloinen? Vaikuttaako suhtautumiseesi ihmisen kansalaisuus, väri, varallisuus, uskonto, sukupuoli, sairaudet ym?

Annatko suunnilleen yhtä paljon kuin otat, 50 -50? Autatko vaikka tiedät ettet saa mitään?

Listaa voisi vielä jatkaa, mutta saitte varmaan kiinni ajatuksesta.