Kaikki menee persiilleen. Onko tuttu tilanne? Vai oletko onnekas Hannu Hanhi, jolle persiille meno on niinku nevöhööd.
Yleensä kun yksi asia menee persiilleen, saa se aikaan persiilleen menon ketjureaktion. Eli kaikki asiat menee persiilleen. Ainakin se tuntuu siltä.
Persiilleen menoon voi reagoida monella tapaa.Saattaa suuttua, itkeä, huutaa, raivota, lamaantua, masentua, tuntea raivokasta halua juoda itsensä sammumispisteeseen, juosta verenmaku (eikä pelkkä maku) suussa jne.
Mutta kun elämä kumminkin tuppaa jatkumaan. Toiset lähtevät sinnikkäästi kohti uusia (pettymyksiä) hienoja kokemuksia. Osa jää elämään tapahtunutta uudelleen ja uudelleen. Jotkut eivät voi luovuttaa, ennen kuin syyllinen tapahtumille on löytynyt. Itse on tietenkin täysin viaton sille, että persiilleen meni. Syntipukki on pakko löytää, koska eihän tätä epäonnistumisen taakkaa voi omille harteille jättää. Mitä ihmisetkin ajattelevat siitä, kun jonkun asiat menivät totaalisen persiilleen. Luseerina ja syrjäytyneenä varmaan pitävät. Siksi syyllinen tapahtuneelle pitää keksiä vaikka väkisin. Syntipukki on nerokas keino välttää vastuuta. Kaiken negatiivisen huomion saa käännettyä kätevästi itsestä pois. Ja voi taas jatkaa vähän niinkuin puhtaalta pöydältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti