Kiirettä karkuun

Olet väsynyt ja kyllästynyt siihen, kun aina on kiire. Olet täällä vaikka sinun pitäisi olla jo muualla. Luet tätä blogia ja mietit samalla, että miksi käytät aikaasi tällaisen lukemiseen, vaikka siitä ei ole edes mitään hyötyä. Haittaa kylläkin, sillä kiire kasvoi lukiessa.

Päätät lähteä kiirettä karkuun, sillä olet kuullut joidenkin tekevän niin. Et tosin tiedä, ovatko he siinä onnistuneet. Mietit, että jos haluaa mennä karkuun kiirettä, tulisi ilmeisesti olla kiirettä nopeampi. Miten se voi muka onnistua? Olet mielestäsi nyt huippunopeudessasi. (Ainakin jos jättäisit turhat jutut lukematta).

Eikö siinä ole jokin ristiriita, jos pääsee kiirettä karkuun? Vai pääsisikö karkuun, jos hidastaisi? Jättäytyisi jälkeen. Kiire menisi menojaan ja unohtaisi sinut.

Mututuntumalla

Oletko joskus jättäytynyt mututuntuman varaan? Olet ensin ajatellut tietoisesti, käyttänyt menetelmiä ja tehnyt laskelmia. Saanut tuloksia ja tehnyt johtopäätöksiä. Et ole silti vakuuttunut asiasta. Jotain on pielessä. Mutta mitä? Tunnet olevasi jähmettyneenä nurkassa.

Mututuntuma kutsuu sinua. Muistat, että olet joskus luottanut siihen. Olet toiminut tietyllä tavalla, asiat ovat hoituneet hyvin. Et ole osannut selittää, että miksi toimit siten. Sinusta vain tuntui, että siten tulisi nyt toimia. Kun et osaa asiaa selittää, toinen saattaa luulla, että toimit tuurilla. Tai panttaat tietoa. Mitä tietoa? Ei ole mitään tietoa, vaan eräänlainen vaisto, joka ohjaa. Onko vaarallista antaa sen ohjata? Entä jos se menee epäkuntoon.

Kiireen palvelijat

Uutissivustoilla oli jokin aika sitten kirjoitus siitä, että kiireinen elämänrytmi näkyy myös kalastuksessa. Ihmiset haluavat päästä luontoelämysten äärelle nopeasti ja suoraan parkkipaikalta.

Miksi siis edes yrittää katkaista kiirettä? Työt vain kasaantuvat sillä aikaa, kun leikit osaavasi rentoutua kalastamalla. Toivottavasti et joutunut nousemaan autosta, vaan pystyit suorittamaan luontoelämyksellisen kalastuksen poistumatta autosta. Pari kalastusyritystä ja sitten takaisin palvelemaan kiirettä.

Risteyksessä

Toisinaan sitä huomaa, että on turhaa pohdiskella asioita. Pohdit asiaa monelta kantilta ja huomaat jokaisessa kantissa olevan heikon kohdan.

Olet risteyksessä, mutta pohdiskelu on tehnyt sinusta epävarman. Et uskalla valita tietä. Kaikista teistä löydät kuoppia. Haluat olla varma, että valitsemasi tie on paras vaihtoehto. Kysyt myös neuvoa muilta. Saat hyviä neuvoja, mutta kukaan ei uskalla luvata, että et tule pettymään, jos toimit heidän neuvojensa mukaisesti.

Teet lisää selvitystyötä ja laskelmia, mutta tulokseksi tulee vain lisää epävarmuutta. Et halua tehdä virhettä ja pudota kuoppaan. Onko edes olemassa täysin sileää tietä? Kuoppaisella tiellä kulkeminen saattaisi lisätä tasapainoisuutta.

Jäät paikallesi, etkä uskalla jatkaa matkaa. Mitä jos antaisit mututuntumalle mahdollisuuden?