Riittämättömyys nykypäivänä

Riittämättömyyden tunteet nykypäivänä, mistä ihmeestä se kumpuaa?

Vai onko näitä tuntemuksia ollut aina ihmisillä, mutta nyt näistä puhutaan ääneen?

Miksi vaadimme itseltämme niin paljon?

Vai onko se vain uusi trendi, että valitetaan riittämättömyydestä?

Eivät kai ihmiset ole niin typeriä, että uskovat siihen kiiltokuvaelämään, mitä esitetään sosiaalisessa mediassa?

Kukaan ihminen ei ole aina onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä. Koti ei ole aina sisustuslehtikunnossa.

Monet ihmiset näyttivät kauniilta, kun ovat ensin laittaneet itseensä lisäosia ja ehostaneet itseään monta

tuntia, ennen kuin ottavat kuvan, jonka julkaisevat somessa otsikoilla "Ilman meikkiä", "Juuri

heränneenä", Arkilook", "Saunapuhtaana" ym.

Kiiltokuvaihmisetkin kärsivät joskus ripulista, väsymyksestä, tylsyydestä, paskoista töistä jne.

Seuraavan kerran, kun tunnet riittämättömyyden tunteita, kysy itseltäsi: Miksi?

Käytä palasaippuaa, niin maapallo pelastuu

Otsikossa lupaillaan ehkä vähän liikoja. Mutta voihan sitä itseään palasaippualla pestessään intoilla,

että tässä sitä pelastetaan maapalloa. Pestään se puhtaaksi saasteista.

Palasaippuan käyttö on ekologista, koska sitä ei ole pakattu mihinkään muovipurnukkaan.

Vähennämme omalta osaltamme muovijätteen määrää. Joku sanoisi, että se vaikuttaa maailman

saastumiseen yhtä paljon kuin hyttysen paska Itämeressä. Ehkä niin, mutta on omilla valinnoilla 

ainakin vähän vaikuttavuutta.

Ja jos mahdollisimman moni miettisi valintojaan luonnon kannalta, niin kyllähän sillä olisi

vaikuttavuutta positiivisesti maailman tilanteeseen.

Jotkut eivät käytä palasaippuaa siksi, kun väittävät ettei se ole hygieenistä. En ymmärrä, palasaippuahan

on tarkoitettu vain omaan käyttöön. Ei sitä ole tarkoitus jaella ihmisille ympäri kyliä.

Kuvissa olevat saippuat ovat sopineet hyvin iholleni. Ne ovat riittoisia, eivät kuivata ihoa (ainakaan

minun) ja niiden tuoksu....aah...ihana.

Ainekset täyttävään aamupalaleipään

Puurohan on hyvä ja nälän loitolla pitävä aamupala. Välillä voi puuron korvata aamupalaleivällä. 

Tietenkin voi syödä myös molemmat, jos on tiedossa aktiivinen päivä. Kuka estää syömästä, vaikka

tietäisi olevansa passiivisesti sohvalla koko päivän. Ei kukaan. Ja kuka voi sanoa, että on passiivinen

siksi, koska makoilee sohvalla. Siinä saattaa olla makaajalla suuri aktiivinen ajatustyö käynnissä. Ettäs

tiedätte, nih,

Laitan aamupalaleivän ainekset kuvina ilman selityksiä. Kuvat ovat siinä järjestyksestä, missä mätän

leivän päälle tavaraa. Joitain aineksia on pitänyt ensin vähän  avata, kuoria, levittää ja viipaloida. En

siis esimerkiksi ole laittanut maapähkinävoipurkkia leipäviipaleen päälle, heh, heh. Valmiista

aamupalaleivästä ei ole kuvaa, sillä ehdin ahmaista sen ennen kuvaamista, hups.

Ikuinen nuoruus, nyt se on keksitty

Tänään, 1.4.2018, se sitten vihdoin tapahtui.

Ikuiseen nuoruuteen on jokaisella mahdollisuus.

Geenyoungplasticen perustaja, omistaja, kemisti, tutkija, keksijä ja yliprofessori Albert Youngage, teki

mullistavan keksinnön. Tätä ihmiskunta on odottanut ikuisesti. Nuoruutta, joka ei lopu koskaan.

Kukaan ei halua nähdä vanhuutta itsessään eikä ympäristössään. Mutta nyt ei enää tarvitse nähdä

ryppyjä, harmautta, velttoa riippunahkaa, eikä kuunnella jorinoita ajoista, "kun minä olin nuori, niin

silloin oli kaikki toisin ja paremmin".

Tämä ihmenektari vaikuttaa ulkonän lisäksi myös psyykkisesti ja fyysisesti. Pysymme

kokonaisvaltaisesti nuorina. Ihanaa, eikö.

Mutta entä kun mediassa on kerrottu nuorista, jotka ovat huonokuntoisia, ahdistuneita, epätoivoisia ja

masentuneita. Tekeekö nektari meistä sellaisia? Me haluaisimme tulla ja pysyä ikuisesti unelmanuorina.

Kysyimme asiaa nektarin keksijältä Albert Youngagelta. Hän katsoi meitä ahdistuneena, näytti

keskisormea ja poistui paikalta. Ilmeisesti hän on testannut itsellään nektarin toimivuutta.