Silloin kun olit lapsi, joku aikuinen teki pääsääntöisesti valintoja puolestasi. Opit ehkä häneltä miten valintoja tehdään. Miten silloin suhtauduttiin epätoivottuun valintaan? Oliko suhtautumistapa: pää pensaaseen, päätä seinään, pää mietintään vai jotain muuta? Mikä tapa sinusta olisi paras?
Elämä on täynnä valintoja. Teet huomaamattasi koko ajan valintoja. Ovatko valinnat omiasi, opittuja ja toisten valintoja? Valitsetko tuttua ja turvallista vai uskallatko erottua valtavirrasta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti